PHOTO UPDATE... some pictures i took last week.

Yes, I'm still alive!

Namaskar!

Jej! Am happy to see that people from all over the world have been visiting my blog.... and so I decided to put a little extra effort on this blog and start writing in English (besides finnish ofcourse). Check out my profile to get the clue what this blog is all about.

Sooo... again another week has past here in Kolkata.

This week didn't start in the best possible way, since I got really sick. You know when you get that sick that you think you are going to die.... well yeah, that's about how sick i was, so i spent a couple of days in bed (actually hugging the toilet seat). But on Thursday i was back on my feet again and even went to work on one of the outdoor clinics. On Thursday I also visited a childrens orthopedic hospital and when I left, I cried the whole way back home. On Friday i worked at the Outdoor clinic again and even participated in one Women Peace Council in a village on the countryside...It was interesting, even though everything was spoken in Bengali, so I didn't understand a word!!!

Today I managed to get up pretty early, even if I went out last night with some of the other volunteers. At 10 o'clock we left to the Indian Botanic Garden with the children from  I.I.M.C. handicap center. On our way there, I once again felt like I wanted to choke our driver, since he was (once again) driving like an lunatic, which resulted to that two of the kids stared feeling sick and threw up in the car!!! Well after all that and getting lost on the way and ending up in the slum, we finally got to the Botanic Garden and the kids enjoyed it alot!  :)

Namaskar!

Taas on viikko vierahtanyt taalla Kolkatassa. Viime viikko alkoi aika surkealla tavalla, silla tulin kipeaksi. Olin siis todellakin kipea, mulla oli kuumetta, ripulia ja oksentelin... eli ei mikaan paras mahdollinen fiillis! No, torstaina olin kuitenkin aikalailla ihminen taas ja jaksoin lahtea Outdoor centerille ahertamaan. Torstaina kavin myos tutustumassa yhdessa lasten Ortopedisessa sairaalassa, se oli aika tunteita herattava kokemus ja itkin koko matkan takaisin kotiin. Perjantaina osallistuin Women Peace Counciliin, se oli ihan mielenkiintoista, vaikka en tajunnut mita siella tapahtui ja mita asioita siella puitiin, silla koko tapahtuma oli Bengalin kielella... Lauantaina en tehnyt oikeastaan mitaan jarkevaa, paitsi kavin muutaman kaverin kanssa ulkona ja join vahan kaljaa.

Tanaan oli taas aika vauhdikas paiva. Me lahdettiin koko porukalla heti aamusta Kasvitieteelliseen puutarhaan Handicap centerin lasten kanssa. Matka sinne oli ihan jarkyttava, silla meidan kuski ajoi taas kuin mielipuoli, mika johti siihen etta kaksi lapsista oksenteli autossa ja muut alkoivat voida pahoin... Kaiken taman ja yhden matkalla eksymisen jalkeen (slummiin)loysimme vihdoin perille. Lapset olivat onnellisia paastessaan potkuveneilemaan puutarhassa olevaan lammkkoon :)

she lost her feet in a car accident

a boy who suffered from polio

Botanical Garden

Botanical Garden

TATA!  

Viikko 2

Hei!

Toinen viikko meneillaan taalla Kalkutassa... Aika kuluu taalla nopeasti, koska tekemista on paljon ja tyopaivat pitkia. Talla viikolla olen ahertanut seka Indoor cenetrilla ja yhdella Outdoor centerilla. Osallistuin myos Women Peace Council tapahtumaan Dhaki nimisessa kylassa, joka sijaitsee noin 70km paassa Kalkutasta, mutta ajomatka sinne kesti noin 3 tuntia, koska tiet ovat niin huonoja! Torstai oli paras, koska kaytiin yhdella koululla tekemassa terveystarkastuksia, ala-aste ikaisille. Tanaan on social dinner, joka tarkoittaa sita etta me kaikki volunteerit menemme ulos syomaan, I.I.M.C. perustajan, DR. Sujitin ja hanen perheensa kanssa. Ilallista varten pitaa pukeutua perinteiseen intialaiseen sariin. Naapuristossa asuvat naiset ovat luvanneet tulla auttamaan meita pukeutumaan sareihimme, silla siihen pukeutuminen ei ole mikaan ihan helppo juttu.

Happy face at the Victoria Memorial

TATA!

Kuvia kuluneelta viikolta :)

:)

soccer team

outdoor center

rise field

women at the rise field

I visited a school

a little school girl

cha

dog

a little boy

Hyvaa yastavanpaivaa!

Moi, hyvaa ystavan paivaa! <3

Jaaha, uusi viikko ja uudet kujeet.. Eilinen paiva vierahti Indoor centerilla. Paasin taas nakemaan hurjan nakoisia palovammoja, kun potilaaksi tuli nainen, jonka sari oli syttynyt tuleen, ruokaa laittaessaan. Naisen takapuoli, reidet ja pohkeet olivat palaneet aika pahasti ja olivat tosi kivuliaan nakoiset.

Eilisien kohokohta oli jalkapallo treenit!!! Mina ja kolme espanjalaista volunteeria lahdettiin noin tunnin ajomatkan paassa sijaitsevaan kylaan, pelaamaan jalkapalloa paikallisten lasten kanssa. Jalkapallojoukkue oli kuulemman real madridin sponsoroima... (saisivat sponssata vahan lisaa, silla varusteet oli aika kaytetyn nakoiset). No joo, lapsia oli paikalla about 35, ihan mini tyyppeja (5-7 vuotiaita) ja vahan vanhempia (8-17). Oli kiva nahda etta paikalla oli myos paljon tyttoja. Mekin paastiin mukaan pelaamaa, oli ihan tosi kiva paasta liikkumaan pitkasta aikaa!!!

Tama paiva kuluikin yhdella Outdoor centerilla, joka sijaitsi jossain maaseudulla. Outdoor centereilla potilaat tulevat laakarin kautta sairaanhoitajan vastaanotolle. Paivassa potilaita saattaa olla noin +/- 300, eli tyoskentely on aika intensiivista. Tanaan hoisin paasaantoisesti vain ihotauteja, taalla nakee monen moista bakteerin tai sienen aiheuttamaa ihottumaa ja haavaumaa. Niita sitten hoidellaan puhdistelemalla kahdella eri aineella ja sitten rasvaamalla eri voiteilla (riippuen mika ihottuma kyseessa).

Marc, Muntsa and the kids
Marc, Muntsa ja lapset

The cutest soccer player ever!
Maailman suloisin jalkapalloilija!

Namaskar!

Namaskar!

Tanne kuuluu edelleenkin hyvaa! :) Neljas paiva Kalkutassa jo menossa, aika taalla kuluu todella nopeasti (ainakin toistaiseksi).

Eilinen paiva kului mukavasti I.I.M.C. n Indoor centerilla. Se on vahan niin kuin sairaala, jonne potilaat voivat jaada hoitoon piteemmaksi aikaa, tarvittaessa. Potilaina on paasantoisesti pienia lapsia, mutta myos naisia. Aamu Indoor centerilla alkoi mittailemalla potilaiden verenpainetta, pulssia, hengitystiheytta ja lampoa. Lahes kaikki mittaukset tehdaan manuaalisesti, silla mitaan laitteita ei kuumemittarin lisaksi oikestaan ole. Kaikki mittausten tulokset kirjoitetaan sitten ylos vihkoon. Eli taalla on tosiaankin vahan eri meininki kuin meilla siella suomessa...

Mittausten jalkeen, mina ja kaksi muuta tyttoa kaytiin I.I.M.C.n handicap centerilla, siella asuvat pienet tytot olivat haljeta onnesta, kun saivat meidat hetkeksi leikkikavereikseen. Tytot esittivat meille myos tanssiesityksen ja opettivat meille uuden leikin.

Myohemmin paivalla autoimme I.I.M.C.n tyontekijoita valmistamaan aliravituille lapsille tarkoitettua ravintolisaa, jota me sitten pakattiin pusseihin. Ravintolisat myydaan I.I.M.C.n kaupassa 5 rupeella.

Iltapaivalla oli laakarin kierros, jolla olin mukana. Laakari tutkii potilaat esim. tunnustelemalla vatsaa, katsomalla silmat ja suun ja kyselemalla potilaan vointia, sitten han kirjaa uudet maaraykset lapulle, joka laitetaan potilaan kansioon.

Tanaan on sunnuntai, eli viikon ainoa vapaa piava. Aamulla herasin siihen etta ulkoa kuului kauheaa melua ja huutoa, myohemmin kun menin katsomaan, selvisi etta viereisella kentalla oli menossa kriketti turnaus.

Kytiin porukalla picnikilla yhdessa puistossa, lahella Victoria Memorialia. Voi kertoa ettei ollut niin nattia syoda kun paikalliset piirittivat meidat ottaakseen kuvia meista syomassa voileipia... Joku apinoita taluttava mieskin tunki siihen viereen ja kysyi etta halutaanko me nahda apinoiden tanssivan samalla kun syodaan....EI KIITOS! No joo ihan kivaa oli kuitenkin :)

a child with a burn
lapsi, jolla paha palovamma



a mother and her child at the indoor center
Aiti ja lapsi indoor centerissa



the children at the handicap ceneter were really excited about my iphone
Handicap centerin lapset olivat huumassa mun iphonesta

Cricet
krikettia

kids swimming at a pond
lapset uimassa lammikossa

me and italian volunteer with the locals
mina ja italialainen hegaillaan paikallisten kanssa

TATA!

Greetings from Kolkata

Moikka vaan kaikki!

Taalla sita nyt ollaan, Kolkatassa. Saavuin tanne eilen klo 8 aamulla. Odottelin etta joku tulisi minua vastaan lentokentalle, koska niin oltiin sovittu, mutta kun ketaan ei viela nakynyt 3 tunnin venailun jalkeen, otin taksin I.I.M.Cn asuntolaan. Asuntolassa minua oli vastassa muita vapaaehtoistyontekijoita (espanjasta, italiasta, tanskasta, asutraaliasta ja belgiasta). No joo, kun vihdoin paasin asuntolalle, minulle annettiin 5 min aikaa valmistauta lahtoon, muut olivat meinaan menossa yhteen outdoor centeriin, eli terveyskeskuseen, jota organisaatio pitaa auki paikallisille joka maanantai ja torstai. Ja sitten olinkin yhtakkia antamassa rokotuksia, mittailemassa verenpaineita ja tekemassa haavahoitoa paikallisille naisille ja lapsille.

Kaytiin porukalla lounastamassa pienessa katuruokalassa,  jonka jalkeen kaytiin viela I.I.M.Cn paatoimistolla.

Paivan paatteksii, lahdin yhden espanjalaisen tyton ja italialaisen tyton kanssa ihastelemaanVictoria Memorailia ja kierrettiin vahan kaupungilla. Kun paastiin takaisin kampille olin aivan poikki 30 tunnin valvomisen jalkeen, joten uni tuli aika akkia ongelmitta.

Tanaan oltiin kaymassa pienessa kylassa, Kalkutan maaseudulla. Kylassa asuville ei ole tarjolla minkaan nakoisia terveyspalveluita taikka koulutus mahdollisuuksia, se oli tosi koyhaa aluetta ja ihmiset asuivat savimajoissa!!! Eli I.I.M.C. tekee tallaisia kaynteja taman kaltaisille alueille, koska he haluavat laajentavat toimintaansa alueille, jossa heidan palveluistaan olisi tarvetta (eli terveyspalvelut ja koulutusmahdollisuudet.)

me and the locals

a little girl at the village we went to

and a little boy

kitchen

bananas

rise

TaTa (moikka Bengaliksi) :)